Kartantekijän ja pääratamestarin lausunto

Tämänvuotinen pitkän matkan SM-kisojen maasto on varsin tyypillistä Pohjan ja Kiskon väliselle, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen yhdistävälle järviylängölle. Siellä vuorottelevat metsäiset, näkyvyydeltään pääosin hyvät, runsaslukuisten pienten soiden, kumpareiden ja kukkuloiden peittämät, varsin loivapiirteiset ylätasankoalueet sekä pienet järvet ja niitä yhdistävät, paikoin jyrkkärinteiset mäkialueiden välit. Myös avokalliomäkiä kilpailumaastossa on, mutta erityisen pienipiirteisiä alueita on sittenkin kohtuullisen vähän. Omaleimainen maaston piirre ovat muutamat kapeahkot harjannealueet, joiden toinen rinne on kivikkoinen tai louhikkoinen. Suurin korkeusero SM-kisoja varten kartoitetulla alueella on noin 50 metriä ja kilpailtavalla alueella noin 40 metriä.

Metsätalouden jäljet näkyvät kilpailumaaston puustossa eri-ikäisinä harvennushakkuina ja niiden jälkinä. Hakkuujätettä on paikoin hieman runsaamminkin, muttei kokonaisuutena uusmaalaiseksi talousmetsäksi mitenkään erityisen paljoa, vaan suurin osa kilpailumaastosta on hyväpohjaista. Tiheikköalueita on varsin vähän. Kilpailualueen eteläosissa on paikoitellen metsittyneitä vanhoja peltoja, joissa kasvaa nykyään heinikkoa ja saniaisia. Alueen eteläosien kasvillisuuden erityispiirre ovat paikoitellen runsaslukuiset pähkinäpensaat. Tietyissä osissa maastoa esiintyy eri-ikäisiä metsäkoneiden ajouria, mutta polut ovat harvinaisia. Metsäautoteitä alueella on, ja myös jotkut pienemmät soratiet halkovat kilpailumaastoa.

Suunnistuskarttoja alueelta on ennen nyt valmistunutta uutta SM-karttaa tehty viimeksi niinkin kauan sitten kuin 1990-luvun alussa, joten monikaan SM-kisojen suunnistajista ei ole maastossa aikaisemmin kilpaillut. Tältä osin edellytykset tasapuoliselle arvokisatapahtumalle ovatkin eteläsuomalaisittain jopa poikkeuksellisen hyvät. Kartan pohja-aineistona ovat nykyiseen tapaan Maanmittauslaitoksen avoimesti saatavilla olevat laserkeilausaineistot ja ilmakuvat, ja kartoitustyö on tehty kokonaisuudessaan vuosina 2018 ja 2019. Kartoitustyylin osalta olen jäävi arvioimaan omaa onnistumistani laajemmin, mutta pyrkimykseni on ollut laatia kartta yleistettävyytensä osalta tasapainoisesti ja -laatuisesti maaston tyyppipiirteiden ehdoilla. Erityistä huomiota olen kiinnittänyt kasvillisuus- ja kulkukelpoisuuskuvauksessa kartoitusnormien edellyttämiin väripintojen minimimittoihin.

Kilpailukartasta on käytössä kisaviikonlopun aikana yhteensä seitsemän erilaista layoutia, joista yksi on kooltaan A4 ja loput A3. Ratasuunnittelun perustana ovat olleet lajisäännöissä pitkän matkan ratapituuksista karsinnassa ja finaalissa annetut ohjeet, eli lauantain karsintakilpailun radat ovat totuttuun tapaan jonkin verran finaalipäivän ratoja lyhyempiä.

Pitkän matkan suunnistukselle tyypillisesti ratasuunnittelussa on pyritty tarjoamaan monipuolisia reitinvalintavaihtoehtoja ja myös pitkiä rastivälejä. Kilpailumaasto kuitenkin mahdollistaa sekä karsinnassa että finaalipäivänä usein melko monipuoliset reitinvalintavaihtoehdot myös monilla hieman lyhyemmillä rastiväleillä, minkä lisäksi kilpailualueen eri osien maastotyypiltään hieman toisistaan poikkeavat alueet lisäävät suunnistuksellista haastetta. Molempien päivien ratasuunnittelussa onkin pyritty laatimaan suunnistajille mielenkiintoisia tehtäviä, joiden ratkaiseminen maaston ehdoilla on mitalikamppailussa menestymisen edellytys. Nähtäväksi jää, miten tässä on onnistuttu.

Raaseporissa 26.8.2019,
Arvo Paulin,
ratamestariryhmän johtaja


Katso myös ratamestariryhmän kilpalumaastosta heinä–elokuussa 2019 ottamat kuvat.